|
|
Mattisenlahden koulu
|
|
|
|
|
Mattisenlahden koulun100 v historiikki1898-1998
Ensimmäisen yrityksen kansakoulun saamiseksi Mattisenlahteen tekivät eräät kyläläiset jo kuntakokouksessa maaliskuun 30. päivänä 1895. Päätökseksi kyllä tuli, ettei koulua perusteta "tällä kertaa". Tämä ei lannistanut sitä pientä joukkoa, joka Mattisenlahdella oli päättänyt edistää kyläkunnan henkistä ja aineellista kehitystä, ja johon kuuluivat maanviljelijät Kalle Kervinen, Kalle Karttunen, Julius Henriksson (Hietala) ja nahkuri Heikki Tamminen. Seuraavan vuoden alkupuolella he pitivät kylässä kokouksia, joissa asiaa pohdittiin. Vastustajiakin oli, koskapa erääseen kokoukseen heitä tuli paljon enemmän kuin koulun kannattajia. Kouluasia eteni kuitenkin, koska koulun kannattajat olivat saaneet kuvernöörin puolelleen, ja maaliskuussa 1898 tuli Kuopiosta päätös, joka velvoitti kunnan perustamaan Mattisenlahteen kansakoulun ennen saman vuoden syyskuun 1. päivää. Kalle Karttusen talosta saatiin koululle vuokrahuoneisto neljän vuoden ajaksi. Mattisenlahden kansakoulu aloitti toimintansa varsinaisesti 3. päivänä lokakuuta 1898, jolloin oppilaita ilmoittautui kaikkiaan 53. Koska oppilasmäärästä kävi pian selville, että koulu oli todella tarpeellinen, suostui kuntakokouskin jo vuonna 1899 siihen, että koululle rakennetaan talo syksyksi 1902. Pastori Antti Lappalainen luovutti kotikylänsä koululle tarvittavan maa-alueen omistamastaan Vaaralan tilasta arviomiesten määräämästä hinnasta. Vuonna 1901 Kalle Kervisen johtama rakennustoimikunta päätti aloittaa puiden vedon sitä varten Alexander Karlstedin perillisiltä ostetusta metsästä. Rakennustarpeet myytiin sitten urakkahuutokaupassa Mikko Matilaiselle, joka sai tehtäväkseen koulun rakentamisen. Rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa 1901 ja koulu valmistui elokuussa 1902.
Mattisenlahden koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Pekka Sutinen. Alusta asti hänestä tuli kaikkien edistysharrastusten uupumaton ja taitava johtaja Mattisenlahdessa. Varsinaisen koulunsa lisäksi hän usean vuoden ajan piti iltakoulua, jossa opinhaluisia ohjattiin kirjoittamaan, laskemaan ja viljelemään kirjallisuutta. Innokkaana laulumiehenä, hän johti perustamaansa kuoroa, voimisteluseuran hän niinikään perusti ja johti sitä pitkän ajan. Nuorisoseuran alkuunpanijana ja esimiehenä hän noin 20 vuoden ajan teki tuloksellista työtä. Vuonna 1929 opettaja Sutinen siirtyi Ylämyllyn koululle, jossa toimi vuoteen 1934. Pekka Sutinen toimi Mattisenlahden koulun opettajan ja johtajana kaikkiaan 31 vuotta. Koulu toimi ensimmäiset kaksitoista vuotta yksiopettajaisena, vaikkakin oppilasmäärä ylitti paria poikkeusta lukuun ottamatta 50 henkeä nousten vuonna 1907 kuuteenkymmeneen. Suomen koulutoimen ylihallitus päättikin, että mikäli Mattisenlahden piiristä kotoisin olevien kouluikäisten lasten lukumäärä nousee yli viidenkymmenen, kouluun on viipymättä otettava apuopettajatar, jonka osasto toistaiseksi voidaan sijoittaa käsityöhuoneeseen. Apuopettajattareksi valittiinkin vuonna 1910 neiti Elli Poutiainen, joka oli varustettu täydellisillä opettajaoikeuksilla. Koulu muuttui siis 2-opettajaiseksi 1910.
Vuonna 1913 apuopettajaksi valittiin Linda Karttunen os. Väänänen, Hän toimi opettajan aina vuoteen 1956. Tuosta pitkästä ajanjaksosta opettaja Karttunen oli poissa viisi vuotta mentyään naimisiin. Hän toimi Mattisenlahden koulussa kaiken kaikkiaan 38 vuotta. Vuodesta 1929 aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka johti hän tarmokkaasti koulua. Opettaja Karttusen aikaan sijoittuvat myös vaikeat sota-ajat, jolloin koulutyö koulun koko sen satavuotisen historian aikana jouduttiin keskeyttämään, koska kouluhuoneistoa käytettiin siirtolaisten ja sotilaitten majoittamiseen. Keskeytys kesti kaiken kaikkiaan puoli vuotta 1.12.1939 - 27.5.1940.
Mattisenlahden koululla alkoi vuodesta 1959 "Taunon taika". Tauno Lappalainen oli koulun opettajana 32 vuotta, josta 31 vuotta koulun johtajana. Tuohon aikaan sisältyy piharakennuksen ja koulun rakennusten korjaaminen vuona 1961. Opettaja Lappalainen toi mukanaan ja alkuaikanaan mm. vanhempainkokoukset ja luokkaretket, joista yksi tehtiin peräti lentokoneella Kuopioon. Opettaja Lappalaisen aikana kansakoulut muuttuivat peruskouluiksi vuonna 1974. Uudistusten myötä johtokunnista tuli kouluneuvostoja, perustettiin koululautakunnat ja koulutoimistot. Koulun päätösvalta siirtyi keskusvirastoon. Peruskouluun siirtymisen myötä Mattisenlahden koulu muuttui 4-luokkaiseksi, mikä helpotti tietenkin opettajien työtä. Kaksi ylintä luokkaa siirtyi "evakkoon" Salokylän koululle. Oppilasmäärät osoittivat kuitenkin pienenemisen merkkejä, joten "evakot" pyydettiin takaisin omaan kouluun kahdeksankymmentä luvun alkupuolella. Koulu oli uusien haasteiden edessä. Pienet kyläkoulut joutuivat kamppailemaan olemassaolostaan. Kouluneuvostot muuttuivat vuonna 1985 taas johtokunniksi ja uusi koulun johtokunta aloitti sinnikkään taistelun koulurakennuksen kunnostamiseksi ja sen mukana koulun säilyttämiseksi. Oppilasmäärät osoittivat koululla taas kohoamisen merkkejä. Koulun johtokunta koulunjohtaja Lappalaisen kanssa vaikutti voimakkaasti siihen, että koulun peruskorjaus ja laajennus hanke otettiin vakavasti keskusteluun Liperin luottamushenkilöiden keskuudessa. Tämän laajennus taistelun tuloksena suunnittelutyöt käynnistettiin keväällä 1990 ja kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelmat tammikuussa 1991. Ansio tästä kuuluu paljolti koulun "oman väen" ohella silloisen koululautakunnan puheenjohtajalle Martti Auviselle, joka sinnikkäästi oli tukemassa hanketta. Koulurakennus valmistui syksyllä 1992 täydellisesti peruskorjattuna ja laajennettuna kahdella luokkahuoneella ja keittiöllä. Piharakennukseen oli rakennettu teknisen työn tilat ja pienopetusluokka. Koulun johtokunta ja sen puheenjohtaja Anita Koistinen olivat tyytyväisiä työnsä tuloksiin. Koulun satavuotisen historian alkuajan oli johtokunta miltei samassa kokoonpanossa. Merkillepantavaa johtokuntien kokoonpanossa oli naisjäsenten suhteellisen suuri osuus. Ensimmäinen nainen valittiin johtokuntaan vuonna 1916. Hän oli Ella Hietala. Siitä lähtien ovat puuhakkaat naiset vaikuttaneet monella tavalla koulun kehitykseen. He pystyivät jo silloin, kun naiset vielä osallistuivat hyvin vähän kodin ulkopuoliseen toimintaan, työskentelemään ympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseksi. Pitkäaikaisempia puheenjohtajia olivat Kalle Karvinen 1898-1919, 1912.1922 ja Pekka Karttunen 1938-1950.
Ensimmäisenä "talonmiehenä" mainitaan loinen Mikko Parviainen, joka sai asua käsityöhuoneessa sillä edellytyksellä, että pilkkoo puut, lämmittää huoneet ja pitää luokkahuoneen puhtaana. Vuonna 1900 kouluhuoneiden pesu oli oppilaiden itsensä tehtävä, mitä muutamien lasten vanhemmat paheksuivat. Siivoaminen päätettiinkin teettää kunnan kustannuksella ja pesun tarjoutui ottamaan vastaan johtokunnan esimies Kalle Karvinen. Koulun ensimmäinen opettaja Sutinen vastasi myös muutaman vuoden kouluhuoneiden pesusta. Kouluruokailun ensimmäiset askeleet otettiin niinkin aikaisin kun vuonna 1909, jolloin jaettiin keittoa kaksi kolme kertaa viikossa kaikille oppilaille. Varoja myönnettiin koulukassasta 10 markkaa ja lisää hankittiin koulukeittoyhdistykseltä Helsingistä ja järjestettiin pikkuiltamat, sekä kerättiin vapaaehtoislahoja rahassa ja ruokatarpeissa. Hyvästä yrityksestä huolimatta keittojen tarjoaminen oppilaille loppui ja seuraava vaihe tuli vasta 30-luvulla, jolloin annettiin vähävaraisille oppilaille maitoa ja kolmelle leipäpalaselle voita. Ensimmäiseksi keittäjäksi valittiin Anja Korhonen ja vuodesta 1943 oppilaat saivat lämpimän aterian. Oppilaat kasvattivat itse keittiökasveja koululla. Mattisenlahden koulun keittiössä on emännöinyt kaiken kaikkiaan kahdeksan keittäjää, joista pitkäaikaisimman työrupeaman on tehnyt Raakel Mononen 1961-1991, siis kolmekymmentä vuotta.
Lukuvuonna 1998-1999 koulussa työskentelee 60 oppilasta, kolme opettajaa, englanninkielen opettaja, erityisopettaja, keittäjä-siivooja, siivooja, kiinteistönhoitaja kaksi kouluavustajaa ja terveydenhoitaja. Koulussa pidetään lukuvuosittain 13 kokonaisopetusjaksoa ja koulu pyrkii hakemaan omaleimaisuutta ympäröivästä luonnosta ja erilaisista retkistä. Koulu ottaa vastaan tulevat haasteet luottavaisesti koulun perinteitä vaalien ja jatkaa koulun kasvatus- ja opetustyötä asiallisissa ja tarkoituksenmukaisissa merkeissä.
Lähteet: Liperin historia, johtokunnan pöytäkirjat.
|
|
Copyright © 2004 Mattisenlahden koulu
|
